Not A Good Prayer
Virallinen nimi: Not A Good Prayer
Kutsumanimi: Pipsa Rotu: connemaranponi Syntymäaika, ikä: 03.09.2012, 7v |
Sukupuoli: tamma
Säkäkorkeus: 147cm Koulutustaso: HeA, re 80cm, harraste Painote: koulupainotteinen (ex laukkaratsu) |
Väri: voikonkimo (ee/Aa/nCr/Gg)
VH-tunnus: VH13-035-0104 Kasvattaja: evm Omistaja: VRL-13542, Golden Leaves |
3 Star Prospect - palkittu heinäkuussa 2020.
Sukutaulu
i. Personal Pray conn, rnvkkkm, 147cm |
ii. Differences conn, rnkm, 146cm |
iii. Hevosen nimi Lisätietoa |
iie. Hevosen nimi Lisätietoa | ||
ie. You Made It conn, vkk, 146cm |
iei. Hevosen nimi Lisätietoa | |
iee. Hevosen nimi Lisätietoa | ||
e. Say It Again conn, rn, 145cm |
ei. Sound Is Friend conn, rnvkk, 144cm |
eii. Hevosen nimi Lisätietoa |
eie. Hevosen nimi Lisätietoa | ||
ee. Want Decide Everything conn, rtkm, 145cm |
eei. Hevosen nimi Lisätietoa | |
eee. Hevosen nimi Lisätietoa |
Jälkeläiset
Luonnekuvaus
Pipsa on erityisen rauhallinen ja lempeä tamma, noin yleisesti ottaen. Tosin, löytyyhän siltä menoa ja meininkiä, kun se on tarpeen. Entinen laukkaponi oli aika ihmeissään, kun yhtäkkiä selkään hyppäävä halusikin kaunista ja pientä laukkaa. Pipsa on kuitenkin koko uuden koulutuksensa ollut erittäin oppivainen ja esimerkillinen.
Hoidettaessa Pipsa on kiltti ja rauhallinen. Se on lempeä niin lapsia, kuin vanhempiakin kohtaan. Tamma käyttäytyy rauhallisesti koko ajan, ja on ehkä jopa hieman hidas pyynnöille. Poni nauttii rapsuttelusta ja harjailusta - mutta niin nauttii myös kurassa kierimisestä, ja sen takia varsinkin ennen kisoihin lähtöä kannattaa varata aikaa tamman pesuun...
Ratsain Pipsa on menevä. Entisenä laukkaponina etenkin laukka on vielä uuden koulutuksenkin jälkeen reipasta ja menevää. Kokoaminen on Pipsan kanssa hankalampaa, kuin muiden poniemme, mutta poni suoriutuu siitäkin oikein mallikkaasti osaavan ratsastajan alla. Maastossa ponin kanssa on uskallettukin päästellä, sillä vaikka poni menee kovaa, se on ehdottoman luotettava, ja pysähtyy aina, kun tarvitsee.
Muiden hevosten kanssa Pipsa tulee toimeen oikeastaan poikkeuksetta. Se on erittäin lempeä muille hevosille, kuin myös ihmisillekin. Se ei ota tunteisiin pienestä ärähdyksestä, mutta ymmärtää jättää ilkeämmät hevoset rauhaan. Kilpapaikalla Pipsan kanssa ei ole koskaan ollut ongelmaa muista hevosista, se ei kuumu, jos joku tekee jotakin tuhmaa, tai jos joku meneekin kovempaa.
Hoidettaessa Pipsa on kiltti ja rauhallinen. Se on lempeä niin lapsia, kuin vanhempiakin kohtaan. Tamma käyttäytyy rauhallisesti koko ajan, ja on ehkä jopa hieman hidas pyynnöille. Poni nauttii rapsuttelusta ja harjailusta - mutta niin nauttii myös kurassa kierimisestä, ja sen takia varsinkin ennen kisoihin lähtöä kannattaa varata aikaa tamman pesuun...
Ratsain Pipsa on menevä. Entisenä laukkaponina etenkin laukka on vielä uuden koulutuksenkin jälkeen reipasta ja menevää. Kokoaminen on Pipsan kanssa hankalampaa, kuin muiden poniemme, mutta poni suoriutuu siitäkin oikein mallikkaasti osaavan ratsastajan alla. Maastossa ponin kanssa on uskallettukin päästellä, sillä vaikka poni menee kovaa, se on ehdottoman luotettava, ja pysähtyy aina, kun tarvitsee.
Muiden hevosten kanssa Pipsa tulee toimeen oikeastaan poikkeuksetta. Se on erittäin lempeä muille hevosille, kuin myös ihmisillekin. Se ei ota tunteisiin pienestä ärähdyksestä, mutta ymmärtää jättää ilkeämmät hevoset rauhaan. Kilpapaikalla Pipsan kanssa ei ole koskaan ollut ongelmaa muista hevosista, se ei kuumu, jos joku tekee jotakin tuhmaa, tai jos joku meneekin kovempaa.
Kilpailukalenteri
Päiväkirjamerkinnät & valmennukset
07.07.2020, kirjoittanut Oresama, päiväkirjamerkintä
Asiat, joita eniten kengittäjän ammatissa vihaan, ovat ponit, purevat eläimet, ponit, joskus kylmät työolot, ponit, märät työolot, ponit, hankalat omistajat ja ponit. Jokainen poni on erilainen, mutta melkein jokainen poni on omalla ponikohtaisella tavallaan piru.
Pipsa oli kuudes samaan syssyyn kengitettävä poni sillä tallilla, joten jo lähtökohtaisesti selkäni oli väsynyt ja odotin pääseväni kotiin. Asiaankuuluvasti kuitenkin taputin sen kaulaa ja totesin sen emännän mieliksi, että onpa se komean valkoiseksi ehtinyt. Tosiasiassa yritin taputtaessani jotenkin telepaattisesti viestiä sille Pipsalle, että älä pliis ole niin kuin melkein kaikki muut ponit. Älä pure, älä nojaa päälleni, älä härvää mitään ylimääräistä. No, ei se ainakaan purrut.
Selkäparkani. Pipsa oli hyvin paikoillaan, kun vuolin ensimmäisen kavion. Se oli liiankin hyvin paikoillaan. Jalkaansa se ei nyppinyt pois, vaan sen sijaan se nojasi koko elopainonsa minun varaani. Vaikka se on pieni, eikä edes mikään hirveä bodari, se ei ole kevyt. Kun yritin hymistä ja vähän tuupatakin sitä seisomaan omilla jaloillaan, sen emäntä oli iloisesti sitä mieltä, että Pipsa tykkää minusta. Mokelsin siihen jotain mahdollisimman kohteliasta. Jootosisöpöähehe. Ei auttanut kuin jatkaa hommia.
Etujaloissa oli kengät ja olin tyytyväinen työhöni. Kengät tukivat Pipsan jalkoja mielestäni oikein hyvin, eivätkä vain roikkuneet kavioiden jatkona niin kuin joidenkin aloittelevien seppien lyömät kengät joskus roikkuivat. Selkääni väsytti, mutta olin tyytyväinen ja erehdyin silittämään Pipsan kaulaa siirtyessäni tekemään kynsihoitoa sen takajaloille. Se oli virhe.
Pipsa on hirveän kiltti poni, mutta jos se olisi minun ponini, olisin napauttanut sitä jo vähän vasaralla kylkeen kesken hommieni. Takajalkoja kengittäessäni se paitsi nojasi päälleni kahta raskaammin, yritti myös toistuvasti kurottautua hipelöimään paidanlievettäni, pohkeitani tai mitä milloinkin, vaikka ei olisi oikeastaan yltänyt. Kehotin tekemään nopeasti sillä varsan, jotta sillä olisi jotain mitä hipelöidä alinomaa ja ajattelin nostavani kengityshintoja kaikkien ponien kohdalla.
01.07.2020, omistaja Ashley Cox, muutto Goldeniin
Oli kaunis aurinkoinen päivä, kun ajoin traileri perässäni kohti Breawaa. Enää muutama käännös. Olin menossa hakemaan uutta ponia meille Goldeniin - laukkaponi Pipsa pääsisi kokeilemaan siipiään ratsuna! Olin jo aiemmin käynyt muutaman kerran Breawassa katsomassa ja ratsastamassa Pipsaa, ennen varsinaista ostopäätöstä. Tiesin, että paljon työtä olisi vielä, mutta näin ponissa potentiaalia. Kiltti poni oli tehnyt minuun vaikutuksen niin upealla luonteellaan. Lempeä, oppivainen poni on juuri sitä, mitä haluan korostaa kasvatuksessani. Ei sillä sitten niin väliä, vaikkei paljoa kilpatuloksia saataisikaan - tuo luonne oli juuri sitä, mitä kaipasin.
Saavuin Breawaan, ja Miltsu oli jo odottamassa Pipsan kanssa ulkona. Utelias tamma katsoi korvat hörössä, kun kaarroin pihaan. Tamma kiilsi auringossa melkein niin kovin, että melkein sokaistuin. Tervehdin Miltsua, ja lastasimme yhdessä Pipsan. Poni käveli koppiin luottavaisin ja reippain askelin. Se oli niin onnessaan, kun kopissa olikin vastakaadettua vihreää heinää. Ah, olin niin onnellinen! Juuri tällainen projekti sopi minulle juuri nyt ja sen lisäksi poni oli niin täydellinen lisä talliimme.
Asiat, joita eniten kengittäjän ammatissa vihaan, ovat ponit, purevat eläimet, ponit, joskus kylmät työolot, ponit, märät työolot, ponit, hankalat omistajat ja ponit. Jokainen poni on erilainen, mutta melkein jokainen poni on omalla ponikohtaisella tavallaan piru.
Pipsa oli kuudes samaan syssyyn kengitettävä poni sillä tallilla, joten jo lähtökohtaisesti selkäni oli väsynyt ja odotin pääseväni kotiin. Asiaankuuluvasti kuitenkin taputin sen kaulaa ja totesin sen emännän mieliksi, että onpa se komean valkoiseksi ehtinyt. Tosiasiassa yritin taputtaessani jotenkin telepaattisesti viestiä sille Pipsalle, että älä pliis ole niin kuin melkein kaikki muut ponit. Älä pure, älä nojaa päälleni, älä härvää mitään ylimääräistä. No, ei se ainakaan purrut.
Selkäparkani. Pipsa oli hyvin paikoillaan, kun vuolin ensimmäisen kavion. Se oli liiankin hyvin paikoillaan. Jalkaansa se ei nyppinyt pois, vaan sen sijaan se nojasi koko elopainonsa minun varaani. Vaikka se on pieni, eikä edes mikään hirveä bodari, se ei ole kevyt. Kun yritin hymistä ja vähän tuupatakin sitä seisomaan omilla jaloillaan, sen emäntä oli iloisesti sitä mieltä, että Pipsa tykkää minusta. Mokelsin siihen jotain mahdollisimman kohteliasta. Jootosisöpöähehe. Ei auttanut kuin jatkaa hommia.
Etujaloissa oli kengät ja olin tyytyväinen työhöni. Kengät tukivat Pipsan jalkoja mielestäni oikein hyvin, eivätkä vain roikkuneet kavioiden jatkona niin kuin joidenkin aloittelevien seppien lyömät kengät joskus roikkuivat. Selkääni väsytti, mutta olin tyytyväinen ja erehdyin silittämään Pipsan kaulaa siirtyessäni tekemään kynsihoitoa sen takajaloille. Se oli virhe.
Pipsa on hirveän kiltti poni, mutta jos se olisi minun ponini, olisin napauttanut sitä jo vähän vasaralla kylkeen kesken hommieni. Takajalkoja kengittäessäni se paitsi nojasi päälleni kahta raskaammin, yritti myös toistuvasti kurottautua hipelöimään paidanlievettäni, pohkeitani tai mitä milloinkin, vaikka ei olisi oikeastaan yltänyt. Kehotin tekemään nopeasti sillä varsan, jotta sillä olisi jotain mitä hipelöidä alinomaa ja ajattelin nostavani kengityshintoja kaikkien ponien kohdalla.
01.07.2020, omistaja Ashley Cox, muutto Goldeniin
Oli kaunis aurinkoinen päivä, kun ajoin traileri perässäni kohti Breawaa. Enää muutama käännös. Olin menossa hakemaan uutta ponia meille Goldeniin - laukkaponi Pipsa pääsisi kokeilemaan siipiään ratsuna! Olin jo aiemmin käynyt muutaman kerran Breawassa katsomassa ja ratsastamassa Pipsaa, ennen varsinaista ostopäätöstä. Tiesin, että paljon työtä olisi vielä, mutta näin ponissa potentiaalia. Kiltti poni oli tehnyt minuun vaikutuksen niin upealla luonteellaan. Lempeä, oppivainen poni on juuri sitä, mitä haluan korostaa kasvatuksessani. Ei sillä sitten niin väliä, vaikkei paljoa kilpatuloksia saataisikaan - tuo luonne oli juuri sitä, mitä kaipasin.
Saavuin Breawaan, ja Miltsu oli jo odottamassa Pipsan kanssa ulkona. Utelias tamma katsoi korvat hörössä, kun kaarroin pihaan. Tamma kiilsi auringossa melkein niin kovin, että melkein sokaistuin. Tervehdin Miltsua, ja lastasimme yhdessä Pipsan. Poni käveli koppiin luottavaisin ja reippain askelin. Se oli niin onnessaan, kun kopissa olikin vastakaadettua vihreää heinää. Ah, olin niin onnellinen! Juuri tällainen projekti sopi minulle juuri nyt ja sen lisäksi poni oli niin täydellinen lisä talliimme.